Hattaraiset yösukat vauvalangasta

Koko n. 38

Lanka Novita Pretty Baby

Puikot 4

Keväällä äiti kertoi ilouutisia; vihdoin hänen vanhat yösukkansa olivat hajonneet ja kohdanneet roskiksen. Olin uhannut etten tee yksiäkään uusia sukkia hänelle, ennen kuin edes jotkut vanhoista (ja kulahtaneista) heitetään pois. Minulla oli vielä jemmassa Novitan vuosia vanhaa Pretty Baby -akryylilankaa, olen siitä tehnyt jo ainakin kahdet yösukat äidille. Vauvalangasta tulee kevyet, pehmeät, kuohkeat ja kiristämättömät sukat. 

Mallia ei tarvinnut kauaa miettiä, löysin talvella netistä Sirkka-nimisen pitsimallin ja halusin kokeilla sitä. Malli löytyy helposti googlaamalla. Varsissa on kymmenkunta kerrosta 2 nurin-2 kiertäen oikein -resoria ja sitten Sirkkaa. Sekä varressa että terässä silmukoita on 48. Oikein mukava malli neuloa ja kivan näköinen. 

Pretty Babya jäi vielä vähän varastoon, ehkä sitä on vielä tallella kun nämä sukat hajoavat!

Patakintaat ja pannualunen äitienpäivälahjaksi

Koko: naisen

Langat: Novita Joki, Nako Moonlight, Redheart Soft

Puikot nro 7, koukku 6 (sydänkoristeissa 3)

Olen jo jonkin aikaa halunnut tehdä huovutetut patakintaat ja kas, äitienpäivä, mikä mainio syy! Langaksi valitsin Novitan Joen. Väriä ei paljon tarvinnut miettiä, kipaisin kaupasta violetinlilanpunaisenkirjavaa lankaa. Äidin lempivärejä ei liene vaikea arvata...

Silmukkamääriä ynnä muita arvoin muutamien ohjeiden avulla ja lähdin sitten kokeilemaan jättimäisen lapasen neulomista.

Kintaat on neulottu seiskan puikoilla. Varressa on 54 silmukkaa. Alkuun neuloin yhden kerroksen nurjaa, muuten varsi ja koko työ on sileää oikeaa. Kun varren pituus oli 37 cm, otin peukaloaukkoa varten hakaneuloille 14 silmukkaa. Aukon jälkeen neuloin n. 20 cm ja aloitin sitten kärkikavennukset. Kavennukset tein neulomalla jokaisen puikon lopussa kaksi silmukkaa yhteen joka kerroksella. Peukalon neuloin 36 silmukalla ja aloitin kärkikavennukset kun peukalon pituus oli 8 cm. Ripustuslenkiksi virkkasin 20 ketjusilmukkaa kaksinkertaisella langalla.

Kintaan koko pituus oli siis yli 60 cm ennen huovuttamista. Alla olevassa kuvassa on naisen lapanen kintaan päällä, ihan vaan kokoeroa havainnollistamassa.

Ompelin muovipussin kintaan sisään ja pyöritin pesukoneessa 2 x 40 minuuttia 40 asteen ohjelmalla.

Tuloksena paksu kinnas, joka on naisen käteen sopiva ja jonka sisällä ei käsi kärvähdä. Kintaan lopullinen pituus on n. 30 cm. En kyllä koskaan kyllästy tähän huovuttamisen hauskuuteen!

Kintaiden koristeeksi virkkasin sydämiä, ihan vaan koska löysin eräästä facen virkkausryhmästä kivan sydämen kaavion. Lankoina sydämissä Nako Moonlight ja Redheart Soft. 

Kuten kuvasta näkyy, äiti on testannut kintaat.

Pannualusen virkkasin huvikseni, kun lilaa lankaa jäi yli ja kotoa löytyi valkoista Jokea erään projektin jäljiltä.Virkkasin koukulla nro 6. Neliön ohje löytyy googlaamalla "on the huh square".

Kehitin pari lisäkerrosta omasta päästäni. Aika epäonnistunut tuli tästä kokeilusta. 40 minuutin huovutuksen jälkeen sivujen pituus oli kyllä lyhentynyt kolmanneksen, mutta reuna ei ole tasainen, vaan aaltoilee. Lisäksi lila väri on tahrannut valkoista. Saattaa olla että kun käyn äidin keittiössä seuraavan kerran, sieltä mystisesti katoaa yksi kappale pannualusia, hah.

Tähtilapaset SaiPan väreissä

Koko: naisen

Langat: Novita Nalle

Puikot nro 3

Työkaveri pyysi tekemään tyttärelleen lapaset kadonneiden tilalle. Lapasten tuli olla mustakeltaiset (SaiPan värit siis) ja niissä piti olla kuviona Norjan tähti. Muuten sain vapaat kädet.

Norjan tähti on kaunis kuvio, olen käyttänyt sitä sukkiin jo monta kertaa. Piirsin näiden lapasten kaavion katselemalla netistä kuvia inspiraatioksi. Koska kuviossa on muutama virhe - tai oikeastaan epäjohdonmukaisuus - en laita kaaviota talteen. Jouduin vähän muokkaamaan tekemääni kaaviota työn edetessä. Lapasten kämmenpuolet ja peukalot ovat helppoa 2x2-ruutukuviota.

Lapasen ranneosassa on 52 silmukkaa ja kämmenosassa 53. Ranne on aloitettu 8 kerroksella ainaoikeaa, seuraavaksi on 10 kerrosta kirjoneuletta (vuorotellen yksi silmukka mustalla ja keltaisella) ja taas 8 kerrosta ainaoikeaa. Peukalo on kiilaton aukkopeukalo ja neulottu 20 silmukalla. Melkoisen tyköistuva tuli lapasesta, joten silmukoita olisi voinut olla muutama enemmänkin. Itse kyllä pidän istuvista lapasista. Olen joskus kuullut kaskun, jonka mukaan armeijan hanskat ovat niin löysät, että pysyvät kädessä vain jos pitää peukalot ojossa. Minulta jyrkkä ei ja puistatus sellaisille käsineille... 

Virheitähän näissä piisaa, varsinkin kärjissä, mutta sainpahan ensimmäiset kirjoneulelapaseni tehtyä.

Parit parit sormikkaita

Onko minulla mitään asiaa näistä tekeleistä? Ilmeisesti on. Talvella äitini halusi sormikkaat, joten sellaiset piti tehdä. Langaksi sovimme 7 veikan leopardin. Sain kerän leopardia metsästettyä lähikaupasta. En ollut aiemmin tehnyt sormikkaita ja tekeleitäni varten silmäilinkin useampia ohjeita lähinnä sormien luomista ja silmukkamääriä varten. Ranteen resoriin halusin kokeilla kierrejoustinta ja neuloessani tykästyin siihen välittömästi. Voin suositella; helppo ja mukava neuloa, kädessä tiukka mutta joustava, hyvännäköinenkin. Kämmenen ja sormet tein sileää neulomalla.

Neuloin sormikkaisiin intialaisen peukalokiilan. Kiila näyttää inasen hassulta mutta istuu ainakin aikuiseen käteen erinomaisesti. Niin ja tuo lanka. Minulla oli epäilykseni, mutta kivasti värit asettuivat. Vaikka minulla ja äidillä on suunnilleen saman kokoiset kädet, onnistuin ilmeisesti neulomaan liian pitkän pikkusormen näihin hansikkaisiin. Kenenköhän käteen muuten kaupan käsineet on suunniteltu, niissä on aina liian pitkät pikkusormet...

  

No, äiti sai tekemäni sormikkaat ja olen nähnyt ne itse teossa. Eli käytössä, pakkasella. 

Kun äidin sormikkaat olivat valmiit, halusin tehdä itsellenikin hanskat. Langaksi valikoin Pietarista ostamani akryylilangan. Ihanan keväänvihreän. Jämän. Kierrejoustin ranteessa ei riittänyt, jatkoin kuviota myös kämmenselän ulkoreunaan. Ihan somat sormikkaat sain aikaan ja ne sopivat käteeni erinomaisesti.

Talvipakkasilla neuloessani haaveilin että näistä vihreistä sormikkaista tulee lämmikkeet viileisiin kevätiltoihin. Näin itseni joen rannalla koiran kanssa; vihreä fleksi, vihreät sormikkaat, vihertyvät puut...

Vihreät sormikkaat odottavat edelleen neitsytmatkaansa.

Aina oppii jotain tai jos ei, niin aina löytyy kehitettävää. Ykkösasiana tällä kertaa; toivon että opin päättelemään sormet vähän, tai aika paljonkin siistimmin. "Et vaan osaa", voisi joku todeta. En osaakaan, enkö ymmärrä lukemaani, vai eikö luettu taivu puikoille? Teoriassa tiedän miten neulotut sormet pitäisi päätellä sievästi, mutta kuten kuvastakin huomaa, ehei onnistunut. 

Ja kyllä, lopuksi kuva öiseltä parvekkeelta. Ihan vaan koska... niin ihana vihreä!

Pääsiäiskortit

Enpä muista milloin olen viimeeksi lähettänyt pääsiäiskortteja. Ehkä en koskaan. Nyt kun olen innostunut virkkaamisesta, päätin tuhota jämälankoja kortteja varten. En muista mitä lankaa tuo tipuihin käytetty on, mutta kyseessä on paksuhko, ah-niin-pääsiäisen-värinen akryylilanka.

Englanninkielinen ohje tipun virkkaamiseen löytyy YouTubesta. Seurasin ohjetta tapani mukaan toisella silmällä ja sävelsin loput.

Korttipohjana on vaaleanvihreää helmiäiskartonkia ja höysteenä höyheniä - ikäänkuin tipujen perssulkina. Lanka riitti vain viiteen tipuun, joten en viitsinyt väsätä enempää kortteja. Poikkeuksellisesti askartelin itse myös kirjekuoret, sillä sopivan kokoiset kuoret näyttävät erään siivouspuuskan johdosta kadonneen.

Rattoisaa pääsiäistä!

Tähtityyny jämälangoista

Koko: sakaran kärjestä toiseen 42cm

Langat: Novita 7 veljestä ja muita samaa paksuutta olevia jämiä

Koukku nro 4

Täytteenä vanhoja t-paitoja

Eräänä harmaana päivänä päätin opetella virkkaamaan isoja tähtiä, koska olen aiemmin virkannut vain pieniä. Viisisakaraiset tähdet eivät innostaneet ja kaavion kivaan kuusisakaraiseen tähteen löysin googlailemalla taikasanoja "granny star". Apuna ja innoituksena toimi lopulta Le Monde de Sucrette's Blog. Blogista löytämäni kaavio on selkeä ja sitä seuraamalla voi virkata monen kokoisia tähtiä. Periaatteessa yhtä tähteä voi virkata loputtomasti kasvattamalla kerroksia saman kaavan mukaan.

Loihdin kaksi tähteä, jotka ovat ulkonäöltään mukavasti isoäidinneliön sukulaisia. Tähdissäni on molemmissa 14 kerrosta, kaksi aina samalla värillä. Lopuksi virkkasin kappaleet yhteen nurjalta puolelta, käänsin työn oikein päin ja täytin sen. Tyynyyn on käytetty lankojen lisäksi muutakin vanhaa, pilkoin nimittäin täytteeksi kolme käytöstä jäänyttä t-paitaa. Egyptistä tuotu matkamuistopaita ja pari reikäistä harmaata lenkkipaitaa saivat uuden paremman elämän.

Koirani on mukavuudenhaluinen ja osaa nauttia kulahtaneista vällyistä, pehmoisista tyynyistä, leluista ja kaikenlaisesta muusta pedin kasaamiseen liittyvästä. Niinpä päätin luovuttaa tyynyn parhaalle ystävälleni ja työ valmistuikin sopivasti ystävänpäivänä. Vaikka koirani pitää lelujen retuuttamisesta, on tämä tyyny ainakin toistaiseksi säästynyt hyökkäyksiltä.

 Ihmiskäyttöön tuleviin tyynyihin en ehkä laittaisi täytteeksi vanhoja vaatteita, koska tyynystä tuli melko raskas ja muhkurainen, mutta koiraherran köllöstelyyn tämä tekele sopii oikein hyvin. Tyyny sointuu väreiltään erinomaisesti harmaaseen alustaan, lelunorsuihin ja mielestäni myös ikivanhaan, etäisesti vaaleanpunaista kylpytakkia muistuttavaan riepuun...

Orkidealapaset

Koko: naiselle

Langat: Novita 7 veljestä ja jämiä joistain muista langoista

Puikot nro 4, koukku nro 3

Koska alkuvuosi vierähti tilaustennareiden parissa ja niissä ei ole hirveän paljon tilaa omille sävellyksille, halusin tehdä välillä jotain luovempaa. Olin nähnyt kuvan orvokkilapasista jossain ja niistä innostuneena ajattelin tehdä virkatuilla kukilla koristellut tumput. Yöllä ennen nukkumaan käymistä on melkeinpä paras hetki suunnitella uusia töitä ja lähes joka yö selailenkin puhelimella netissä esimerkiksi kirjoneulemalleja, pitsikuvioita ja väriyhdistelmiä. Parikin yöllistä hetkeä kului siihen, että valitsin virkatuista kukista juuri orkidean. Katselin myös paljon oikeiden orkideojen kuvia ja valitsin hartaasti värejä jämälangoistani. Tuloshan sitten on, hmm, melkoisen hempeä!

Lapasten varsiin kokeilin jotain uutta, malli tällaiseen kaksiväriseen palmikkopintaan on Novitan 2014 ilmestyneessä Lapaslehdessä. Neulos ei juurikaan jousta ja pysyy hyvin muodossaan, joten on mielestäni mukava varsi lapaseen tai käsineeseen, oikeilla silmukkamäärillä tietysti. Varressa on 48 silmukkaa, paksumpaan käteen tarvittaisiin enemmän. 

Varsista eteenpäin lapaset on neulottu sileällä neuleella. Kokeilin ensimmäistä kertaa intialaista peukalokiilaa ja ihastuin. Kiila on helppo ja siisti tehdä ja istuu käteen erinomaisesti. Vähän hassulta näytti ensin, mutta tämän jälkeen aion käyttää tätä kaikissa lapasissa, joihin se vain mallin puolesta sopii.

Orkidean virkkaaminen ei ollut aivan yksinkertaista. Löysin kyllä paljonkin kuvia virkatuista orkideoista, mutten hyvää ohjetta, varsinkaan villalangalle sopivaa. Lopulta päädyin käyttämään apuna MaryJ Handmaden videota, jonka löysin Ravelrysta. Katsoin ensimmäisen videon ja sovelsin sitten ohjetta. Videolla käytetään ohutta lankaa, 7 veljestä on siihen nähden jotakuinkin köyden paksuista! Köyttä, josta tuli melkein peltiä kolmosen koukulla virkatessa. Virkkasin kukan neljässä osassa; alimmaisena on kolmilehtinen kappale, päällä kaksi erikseen tehtyä terälehteä ja päällimmäisenä kukan keskusta. Lopuksi kursin osat yhteen. Orkidean varsi on virkattu ketjusilmukoilla lapasen läpi ja lehdet virkattu omasta päästä. Kiinnitin kukan ja lehdet lapaseen ennen kärkikavennuksen neulomista. En enää näe lapasissa orkideaa, vaan erilliset osat. No, kai se kukalta näyttää ainakin.

Värin ja paksun kukan takia valmiit lapaset ovat kaikkea muuta kuin käytännölliset, mutta se nyt ei tarkoituksena ollutkaan. Saapa nähdä, kenelle lapaset päätyvät, omaan makuuni ne ovat varmaan turhan hempeät.

Alimmassa kuvassa äiti poseeraa papukaijansa kanssa lapaset kädessä.