Happoradio-lapaset I

Koko: naisen

Langat: Novita 7 veljestä

Puikot nro 3,5

Elämässäni on muutamia intohimoja. Käsityöt ja musiikki, kaksi mainitakseni. Niiden yhdistäminen oli sangen hauskaa. Happoradio-lapasia olen mietiskellyt pitkään ja yhdet aloitinkin jokunen vuosi sitten, mutta silloin eivät vielä taitoni riittäneet. Happoradio-fiksaatiooni kummemmin uppoutumatta voin todeta fanittaneeni heitä jo yli 7 vuotta ja nähneeni tähän mennessä 47 keikkaa 6,5 vuoden aikana. Loppua ei näy.

Nyt kirjoneuleosaamiseni on suhteellisen kohdillaan ja koitti aika uudestaan perehtyä bändi-aiheisiin tekeleisiin. Musta ja valkoinen olivat tässä tapauksessa luontevin valinta. Olen aina vierastanut mustan ja valkoisen yhdistelmää, koska olen nähnyt kammottavia kirjoneuletöitä (anteeksi nyt vaan...) joissa musta kuultaa valkoisen takaa ja koko työ näyttää aneemiselta, ohuelta ja rumalta. No, kaikkea pitää kokeilla! Mustan ja valkoisen yhdistelmä on näköjään oikein käytettynä muhkea ja mahtava ja tulen käyttämään sitä vastakin! No, itseasiassa seuraava työ samoilla väreillä on nyt tekeillä, ellei jo valmis...

Lapasten kirjoneuleosuuksista sananen. Ruutupiirrokset ovat olemassa sotkuisina muistiinpanoina ja joskus voisin ne tännekin tallentaa. Kuviot on piirretty itse tiedon valtatien kuvahakua hyödyksi käyttäen. Ranne alkaa nirkkoreunalla ja jo siinä kohtaa toisessa lapasessa onnistuin laskemaan kerrokset väärin. Myöhemmin eräässä kuviossa tapahtunut räikeähkö kerroslaskuvirhe varmisti sen että nämä laappaset jäävät itselleni.

Pianon (tai jonkun sellaisen värkin) koskettimet halusin ehdottomasti ranteeseen ja sain piirtää koskettimet ainakin kolmeen kertaan ennen kuin sain aikaan näihin lapasiin sopivat. Nuottejakin toki pitää musiikki-lapasissa olla, se oli itsestään selvä valinta. Nuoteistahan en ymmärrä mitään, ala-asteen nokkahuilu-harjoituksissakin huijasin osaavani nuotit, mutta oikeasti opettelin vain soitettavat kappaleet ulkoa ja kokeissa olin seuraavinani kirjasta nuotteja. Näin ollen en tosiaankaan tiedä mitä riitasointua lapasteni nuotit kenties soittavat.

Vasemman käden lapasessa majaileva tikku-ukko oli pakko tallentaa lapasiin, koska sen takia. Tikku-ukko liittyy tähän bändiin olennaisesti. Ja kyllä, tikkiksen toisen käden kuuluukin olla vähän pidempi kuin toisen. Sitten taas ei, tikkiksen vasemman jalan ei kuuluisi näyttää halvaantuneelta. Tein ukkelin silmukoita jäljentämällä ja kyseinen tekniikka vain ei ole minulla lapasessa vaikka yritys ei suinkaan ollut ensimmäinen.

Oikean käden lapasen kärkeen kirjaimet on tehty kirjoneulomalla ja tästä syystä lapaset ovat myös kämmenpuolelta keskenään erilaiset. Kirjoneuletta varten lankaa piti kuljettaa kämmenpuolella ja siksi oli keksittävä kuvio myös sille puolelle. Kirjaimet HR eivät kai tässä tapauksessa kaipaa selittelyjä? Lapasissa on aukkopeukalo, koska en ole vielä opetellut kiilapeukalon tekoa kirjoneulelapasiin.

Tämän kokeilun tuloksena sain aikaan mukavat lapaset, jotka sopivat käteeni erittäin hyvin ja joista on hyvä jatkaa tuotekehittelyä samassa aihepiirissä.

Lapaset ovat jo nähneet kolme keikkareissua, Espoo, Helsinki ja uudestaan Helsinki, narikasta käsin tietysti itse actionin. Keikoilta lähtiessä on kyllä useimmiten ollut niin kuuma, ettei ole tarvinnut lapasia iskeä käsiin ihan saman tien.

Mustavalkoinen sopii tämän kaltaisiin töihin hyvin, mutta voisiko muitakin värivaihtoehtoja harkita?