Tiptap... Paluu jouluun hetkeksi, korttien muodossa. Tämän ja viime vuoden joulukorteissa käytin samaa systeemiä kuin monissa korteissa ennenkin. Virkattuja asioita ja tekstitarroja.
Vuonna 2018 joulukorteissa seikkailivat pöllöt tonttulakit päässään. Tein kerran ystävänpäiväkortteja, joihin virkkasin ehkä muistaakseni samanlaisia pöllöttimiä, ilman tonttulakkeja kylläkin.
Kuvasin kortit pikaisesti likaisella olohuoneen matolla, eikä huvittanut tehdä näistä korteista kokonaan omaa postausta...
Tänä kuluvana vuonna olin ajoissa orientoitumassa joulukorttien tekoon. Ostin jo lokakuussa tekstitarrat, joita halusin korteissa käyttää. Sitten tuli postilakko ja arvelin etten kuitenkaan tee kortteja, jos ne ovat perillä vasta ensi vuonna tai sitten eivät ikinä. Kun lakko loppui, päätin tehdä ja lähettää kortteja kuitenkin ja pengoin netistä erilaisia lumihiutaleiden kaavioita. Kohta olivat virkatut lumihiutaleet kuivumassa ja pingottumassa patjakäärön pinnalla. Löysin kätköistäni pari vanhaakin hiutaletta ja yhden niistä otin käyttöön.
Korttien pohjien väreiksi valikoituivat tänä vuonna erilaiset siniset. Sekä tämän että viime vuoden korteissa on virkkaamiseen käytetty erilaisia langanjämiä. Pöllöihin varmaankin 7 veljeksen paksuisia, lumihiutaleisiin hiukan ohuempia. Hiutaleet on melkein kaikki virkattu kimaltavista langoista, kuten Kaupunkilangan Leikkipuistosta.
Yleensä lähetän kortit C5-kuorissa, mutta tänä vuonna riitti lähettämiseen kerrankin tavalliset pikkukuoret. Ainakin osa korteista on mennyt hyvinkin perille. Omaan osoitteessani ei montaa korttia eksynyt, mikä kyllä kenties pistää tarkistamaan korttien määrää ensi vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Suurkiitokset kommentistasi! :)