lauantai 19. toukokuuta 2018

Kukkatuninkia kenkiin



Langat: mitälie kaikenlaista
Koukku ja puikot: 3,5 ja 3,5

Olivatpa kerran Sittarin halpistennarit. Kunnes eivät enää olleet. Olen joskus nähnyt kuvia virkatuin kukin koristelluista tennareista ja halusin itsellenikin sellaiset.

Tykkään kesäisin jaloitella tennareilla, nehän sopivat melkein asuun kuin asuun. Melko tylsät monothan ne kyllä ovat. Converseja en raaski ostaa ja jos raaskisin, en ehkä raaskisi niitä näin koristella. Marketeista onneksi irtoaa edukkaasti kokeilumateriaalia.

Näiden tennareiden uudet nauhat on neulottu, tehty vain kahden silmukan nyöriä. Mittasin pituuden monojen alkuperäisten nauhojen pituudesta ja sopivat sain aikaan. Langoiksi valitsin Pietarista tuomiani lankoja; neonvihreää/keltaista akryylilankaa ja vihreää kimaltavaa lankaa, jonka koostumuksesta minulla ei ole käryäkään. 


Pienemmät kukat on virkattu puff flower -haulla löytyvällä kaaviolla, paitsi että ihan vähän muokkasin ohjetta. Sillä kerroksella, jossa kaavio neuvoo virkkamaan kolmen ketjusilmukan kaaria, virkkasin vain kahden ketjuja, koska siten kukista tuli mielestäni tiiviimmän ja kauniimman näköisiä. Lankoina pienemmissä kukissa ovat Kaupunkilangan Minttu ja Karnaluksista löytämäni kimaltava, tumma turkoosi, melko muovisen tuntuinen lanka. Isompiin kukkiin yhdistelin edellä mainittuja lankoja ja kukkien ohjeen napsin Patalappuja à la carte -kirjasta.


Liimasin kukat kuumaliimapistoolilla kenkiin. Saa nähdä, kestävätkö ne kiinni vielä kunnolla kastuessaan. Tykkään kyllä lopputuloksesta, ihan heti tuskin tulee kadulla samanlaisia jalkineita vastaan.


Tässä helteiden aikana tajusin että tällaiset varrelliset tennarit ovat liian kuumat. Ihan siltä varalta, että helteitä tänä vuonna vielä tulee lisää, pitäisi ehkää ostaa ja varsinkin tuunata varrettomat kenkäset myös?

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Vöhriäiset lapaset


Koko: naisen
Langat: Kehrä Lauri
Puikot nro 3,5

Mikähän tässä on, että taltiointia blogiin odottaa yli 20 työtä, mutta kirjoittaminen tökkii, uusien töiden tekeminen ei... Näiden lapasten innoituksena oli Lauri-langan taivaallinen sävy, lime. Kun vihdoin sain hankittua tuota ihanaa väriä, oli siitä pakko tehdä jotain ihan omaan käyttöön. Hetken (hyvin pienen) harkinnan jälkeen limen vihreän seuraksi valikoitui saman langan toinen vihreä. Lapasiahan ei koskaan ole liikaa, ei ainakaan vihreitä lapasia! Nämä tumput valmistuivat vauhdilla vuoden vaihteessa.

Kuvaamista tumput saivat kuitenkin odottaa hetken. Eräänä aamuna, kevään vihdoin koitettua, hipsin töiden jälkeen koiran kanssa läheiseen rantaan yksi talven aikana valmiiksi saatu lapaspari laukussa.

Valehtelen jos väitän, ettei tällä kuvausreissulla ollut tavoitteena saada kuviin ainakin paria joutsenta. Niitähän on talvella ja keväällä parhaimmillaan näkynyt lähemmäs parikymmentä täällä missä asun. Plussaa oli toki se, että sain joutsenien lisäksi samaan otokseen oman rakkaan koiran. Kaikenlaista ehti koiruuskin puuhata sillä aikaa kun keskityin kuviin! Joutsenemo ei ollut ollenkaan haltioissaan kun suurehko musta hauva ilmaantui vaanimaan vedenrajaan - taas kerran.



Niin jotta olikohan minulla muutama sana ihan itse lapasista? Alussa nirkkoreunassa oli 50 silmukkaa. Ranteen kuvio, latvialainen letti, latvian braid, löytyy googlaamalla. Helppo, mutta näyttävä koriste. Melkoisen joustava olemukseltaan, joten ainakaan silmukoita ei tarvitse lisätä tämän kohdalla. 

Sinikan sydänsukasta nappasin lapasiin ihanan sydänkuvion. Kärjessä melkoisen nopea nauhakavennus... Peukalossa minulle tavalliset 18 silmukkaa. Asiaa siis oli. Tai sitten ei. Lapasten väritykseen otsikossa liittyvä lausunto on isiltäni. Vihreä = vöhriäinen. 


lauantai 27. tammikuuta 2018

Olutnallet 30v-lahjaksi


Koko: n. 46
Langat: Novita 7 veljestä
Puikot nro 3,5

Tein toissakesänä yhden parin Karhu-olutsukkia kun entinen työkaverini tilasi sellaiset isälleen synttärilahjaksi. Saman vuoden jouluna näytin kuvaa sukista veljelleni ja hän ikäänkuin tilasi olutsukat myös. Lupasin tehdä sellaiset seuraavaksi jouluksi. Synttärilahjan keksiminen hänelle tuli ajankohtaiseksi juuri ennen joulua ja oli aika pistää Karhu-sukat vartaille.

Laskujeni mukaan tarvitsin varteen tietyn määrän silmukoita eikä yksikään netistä löytämäni Karhu-kuvio ollut sopiva. Piirsin kuvion vähän isommaksi ja sehän on tallessa tässä näin. Numeroita en jaksanut/osannut järkevästi kaavioihin lisätä. Tämä kaavio on 37 ruutua leveä ja 26 korkea.


Sukan taakse tarvitsin tietysti jonkin kuvion myös ja päätin kirjoa sinne saajan nimen ja pyöreän luvun. Toiseen sukkaan tuli toisenlainen teksti; vanhenemisen päivämäärä ja onnittelu. Kirjaimet ja numerot sommittelin enemmän tai vähemmän sopiviksi netistä löytyneiden fonttien perusteella. Nämä kaaviot ovat 36 ruutua leveitä ja 26 korkeita.




Resori sekä varrensuussa että nilkassa on kierrejoustinta, kantapää on tavallinen vahvistettu ja kärkeen valitsin sädekavennuksen. Tässä silmukkamäärät sukassa:

- Varrensuun resori 72s.
- Keltaiset ja punaiset kuviot karhun yllä ja alla: 76s.
- Itse herra Karhu taustateksteineen 78s.
- Nilkan resori 66s.
- Kantapää 32s ja 28krs.
- Terä kiilakavennusten jälkeen 62s ja liekkikuvion kohdalla 66s.

Aavistuksen pienemmilläkin silmukkamäärillä olisi ehkä pärjännyt, mutta paljon vähemmällä määrällä en kunnollisen kokoisissa miesten kirjoneulesukissa lähtisi pelaamaan.

Kärkeen en halunnut pelkkää mustaa, en karhuntassua tai muutakaan ensinnä mieleen tulevaa. Päädyin miehekkääseen liekkikuvioon. Hyvä kaavio lieskoihin löytyi Kaloriinan kamari -blogista.


Vaikka sukat ovatkin aikamoinen sillisalaatti, ei lopputulos ole ihan niin sekava kuin jossain vaiheessa pelkäsin. Aika hyvästi oli näissä hommaa erilaisten kuvioiden, pitkien langanjuoksujen ja vaihtelevien silmukkamäärien takia, mutta valmistuivat kuitenkin melko nopeasti. Kuten kuvistakin saattaa huomata, sukat ovat vähän turhan isot. 

Ehkä Karhu-herrat arvostaisivat seurassaan nautittuja kalsarikännejä? Vain yksi vaivainen Karhu-tölkki tuli ostettua kuvausten rekvisiitaksi. Tölkki tyhjeni joulupöydässsä sukkien saajan toimesta.


maanantai 22. tammikuuta 2018

Joulukortit 2017



Jo vuosien ajan olen tehnyt erilaisia kortteja samalla idealla, virkattuja kuvioita hyödyntäen. Nyt ideana oli virkata joulupallon näköisiä kappaleita ja niille roikotusoksat. Pallojen kiiltävät langat ovat erivärisiä Novitan Paola-langan jämiä ja vihreä lanka 7 veljestä. Viime vuonna askartelin mustapohjaisia joulukortteja, mutta tänä vuonna tyydyin perinteisempiin väreihin.


Kuvassa askartelutarvikkeiden läheisyydessä lymyävä pöllöetiketillä varustettu puteli ei ole pöydällä vain koristeena. Kyseisen säilytysastian sisältämä eliksiiri katosi johonkin askartelun aikana ja on osaltaan syyllinen melkomoisen kolahtaneisiin kuviin, korttien hieman viimeistelemättömään ilmeeseen sekä seuraavana päivänä vallinneeseen heikohkoon oloon. Yöllä kirjoitetut ja koristellut kirjekuoretkin olivat aika lennokkaan näköisiä. Joka tapauksessa kortit löysivät perille Lappeenrantaan, Vaasaan, Kuopioon, Lahteen, Orimattilaan ja Lavialle.

Pikkujoulun pätevä perinne; punaviiniä, puuhastelua, pientä pöhnää.



Yhden kortin mukana kohteeseen lähti jouluisia pöllö-lautasliinoja.


maanantai 25. joulukuuta 2017

Kiroilevat siilit



Joululahjojen ideointi on aina yhtä mielenkiintoista ja samalla ärsyttävää. Sitten jos ja kun on hyviä tai vähemmän hyviä ideoita, ei tahdo aika riittää. Sain kyllä ajoissa idean Kiroileva siili -sukkiin, mutta toteutus jäi tilaustöiden takia viimetinkaan. Viimeinen sukka oli valmis aatonaattona kello 23.51. Sainpa kuitenkin paketoitua äidille ja hänen miehelleen sukat kuusen alle. Ja onhan sitä monesti viimeistä lahjaa väsätty aattonakin!

Kiroilevan siilin kaavio löytyy helposti googlaamalla, taisin käyttämäni kaavion löytää Pinterestistä. Tekstit piirtelin itse sopivan horjuviksi. Sekä siilit että siilien rähinät on kirjottu sukkiin ristipistoin. Kirjonnat on kaikki tehty seiskaveikan mustalla langalla.


Naisen punaiset sukat

Koko: n. 38
Langat: Novita 7 veljestä, Ören Bayan Sweet Baby
Puikot nro 3,5

Arvasin että äiti saa hajotettua edelliset vauvalangasta tekemäni nukkumistossut sopivasti ennen joulua. Ajattelin käyttää tähteeksi jääneen vauvalangan uusiin sukkiin. Koska lanka ei yksin olisi riittänyt, terään valikoitui toiseksi langaksi Novitan 7 veljestä Polaris. Molemmilla langoilla on neulottu aina kolme kerrosta kerrallaan. Tuossa Karnaluksista löydetyssä vauvalangassa on pitkä väriraportti, enkä aikonut täsmätä värejä, mutta vahingossa sukista tuli melkein saman väriset.

Sukkien suun resori on muurahaisenpolkua 60 silmukalla. Resorista tuli sopivan löysä, kuten äiteen yösukissa kai on hyvä olla, jotta sukat saa tarvittaessa helpommin pois jalasta. Sileän neuleen osuudessa on 58 silmukkaa ja alemmassa, 2 kiertäen oikein, 2 nurin -resorissa,  56. Terään jäi kiilakavennusten jälkeen 52 silmukkaa. Kantapää on ristiinvahvennettu ja kärjessä leveä nauhakavennus. Näiden sukkien siili uhoaa tekstillä "ÄRR!!" Voisihan tekstistä paremminkin selvää saada.

Ehkä nämä sukat kestävät äitienpäivään asti? Tai ehkä äiti hiihtelee ne puhki lautalattialla jo ennen sitä? Kyllä, armoton kulutuskulttuuri vallitsee...


Miehen turkoosit sukat

Koko: n. 44
Langat: Novita 7 veljestä 
Puikot: nro 3,5

Näistä miehekkäämmistä versioista en tehnyt yösukkia. Varren ylemmässä kierrejoustin-resorissa on 60 silmukkaa ja alemmassa 63. Varren sileä neule on tehty 64 silmukalla. Terässä on kiilakavennusten jälkeen 60 silmukkaa. Kantapää on vahvennettu ja kärjessä leveä nauhakavennus.

Sukkien turkoosi on 7 veljestä ja terän toinen, kirjava lanka, 7 veljeksen Polarista. Myös näissä sukissa kummallakin värillä on neulottu kolme kerrosta vuorollaan. Tämän siilin sanomana on epäselväksi kirjottu "MURR!!"

Siilit saavat nyt rähistä toisilleen.


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Unikkolapaset


Koko: naisen
Langat: Novita Nalle ja jokin vaaleansininen jämä
Puikot nro 3

Suomen sadan itsenäisen vuoden kunniaksi halusin tehdä itsenäisyyspäivään mennessä jotain enemmän tai vähemmän asiaan liittyvää. Nykyisen lapasvillitykseni takia valitsin tumput. Värien valinta oli helppoa, itsestäänselvää, etten sanoisi.

Suoranaiseksi Marimekko-faniksi en tunnustaudu, mutta pidän monista heidän malleistaan, varsinkin unikosta. Unikkoa löytyy minulta meikkipusseista, verhoista, pöytätabletista ja vanhasta mekosta - ja päätin että kohta sitä löytyy myös lapasista.

Koska Marimekon unikot eivät ole tasamuotoisia vaan viehättävän muotopuolia, arvelin että minäkin osaisin vajavaisesta piirustustaidostani huolimatta piirtää unikkojen summittaiset kaaviot. No, ensimmäiset tuherrokset muistuttivat lähinnä hillosilmäisiä tähtitorttuja ja seuraavat musteläiskätestin läiskiä. Käytin välillä apuna piirtämiseen ja kirjomiseen Kun äiti kelaa -blogin Marisukkien unikkokaavioita.

Unikot on kirjottu lapasiin ristipistoin. Koska lapasen sisäpuoli jää väkisin vähän kovaksi ristipistojen takia, päätin tehdä tuplalapaset. Päällimmäiset lapaset on siis tarkoituksella neulottu vähän isommiksi, niin jäi myös tilaa kirjonnalle ja aluslapaselle. Päällislapasessa on silmukoita 58 ja peukalossa 24. Aluslapasissa on silmukoita 52, peukalossa 21. Alle tulevissa lapasissa on vähän pidempi varsi, jotta sininen reunus näkyy päällislapasen alta. Kaikki langat, paitsi unikkojen keskustoissa käytetty vaaleansininen, ovat Nallea. 


Neulomisen kannalta nämä lapaset olivat hyvinkin tylsät tehdä, nirkkoreunan jälkeen pelkkää sileää, aukkopeukalo ja leveä nauhakavennus. Kovin käytännölliset nämä tumput eivät myöskään ole, mutta sehän ei ollutkaan pääasia. Värit olivat olennaiset ja niihin olen tyytyväinen. Halusin ehdottomasti kuvata nämä lapaset ulkona. Taustana ja rekvisiittana toimii itäsuomalainen metsähtävä maisema.


Erinomaista itsenäisyyspäivää!


lauantai 18. marraskuuta 2017

Tulppaanilapaset


Koko: naiselle
Langat: Novita 7 veljestä + muutama jämä samaa paksuutta
Koukku ja puikot nro 3,5

Tein kerran sukat, joiden varret toteutin tulppaanivirkkauksena. (Ne sukat ovat muuten jo hetken odottaneet vuoroaan tulla ikuistetuksi tänne.) Arvelin samojen tulppaanien sopivan myös lapasen varteen. Tulppaanivirkkauksen ohje löytyy ainakin hakusanalla "tulip crochet chart". Ohje on tasona virkattavaksi, mutta se on helppo muuntaa pyöröksikin.

Koska virkattu varsi ei pahemmin jousta, käytin aika reipasta silmukkamäärää; 45 silmukkaan mahtuu 15 tulppaania. Virkkauksen reunasta on poimittu 44 silmukkaa 2 oikein 2 nurin -joustimeen. 44 silmukalla jatkoinkin ja äänestin keskenäni jatkoon intialaisen peukalokiilan ja leveän nauhakavennuksen.

Halusin tulppaanin myös lapasen kämmenosaan. Etsin ja löysin tuhat ja yksi ihanaa tulppaanikuvaa ja lopulta yhdestä tulppaanikimpun sisältävästä ristipistokuvasta piirtelin itselleni sopivan kokoisen ja näköisen kukan. Kirjoessa en kylläkään noudattanut piirrosta ihan orjallisesti...


Koska en saa silmää miellyttävää jälkeä aikaan silmukoita jäljentämällä, päätin kokeilla tulppaanien kirjomiseen ristipistoja ja pääsinkin mielestäni parempaam lopputulokseen. Kuvion kohta on paksumpi kuin silmukoita jäljentämällä tehty, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Kaikki kukissa käytetyt langat löytyivät jämälankakopasta. Voin kuvitella, että perinteisemmän näköinen punainen tulppaani on monien mieleen, itse pidän sinisestä enemmän. Sininen horsma on myös siistimpi, koska se on tehty punaisen jälkeen ja työnjälki parani harjoittelemalla.


Tumppujen valmistuttua totesin että lapasten kämmen ja varsi ovat vähän kuin eri paria. Varsi saisi olla elegantimpi, mutta tehty mikä tehty. Ehkä värien käyttöä voisi joskus vähän harkita.

Lahjoitin nämä lapaset säänkestävine tulppaaneineen KKY:n huutokauppaan, jonka tuotot menevät kodittomien koirien hyväksi Romaniaan. On kivaa kun voi harrastuksellaan auttaakin ja kaikkein mieluiten autan eläimiä.