maanantai 7. joulukuuta 2015

Tilaustennareita

Heinäkuussa koitti viimein päivä, jolloin hankin Ravelrysta Rea Järvenpään Reaverse-ohjeen. Ensimmäiset tein itselleni ja julkaisin niistä kuvan Facen käsityöt-kansiossani. Siitä se sitten lähti. Tennarisukkia on tilattu useampia pareja ja olen soveltanut eri kokoihin Reaverse-ohjetta. Tässä on kooste muutamista tilauksesta väsäämistäni tennarisukista, viimeisimmät lähetetty tilaajalle äskettäin. Koot vaihtelevat vastasyntyneen koosta naisten kokoihin.

Vaaleanpunaiset tennarit



Koko n. 37
Langat: Novita Isoveli (vaaleanpunainen) ja Novita Seitsemän Veljestä
Puikot nro 4 ja 5, virkkuukoukut 3 ja 3,5
Muut tarvikkeet: vaaleanpunaisia paljetteja

Tilaajan väritoiveena oli vaaleanpunainen ja tämä Isoveljen sävy huuteli minulle kovaan ääneen kaupan hyllystä. Lankaa meni lähes tasan yksi kerä kahteen sukkaan. Nauhakujat on tehty kotoa löytyneellä vanhalla Seiskaveikan jämällä, joka on lähes samaa sävyä kuin sukissa käyttämäni lanka.

En ollut ennen tätä paria tehnyt tennarisukkiin tuota pyörylämerkkiä, mutta nyt päätin kokeilla. Kätköistäni löytyi vaaleanpunaisia paljetteja, joten ompelin niitä virkattuun merkkiin. Ihan hauskan näköinen - kunhan katsoo tarpeeksi kaukaa. Näin läheltä katsottuna vaikutelma ei ole kovin siisti, kun ompelulangat näkyvät.


Postimaksut ovat mielestäni nykyään älyttömät ja käsitöiden lähettäjänä kupoliin ottaa maksikirjeen poistuminen. Täytin sukat muovipusseilla ja lähetin pienessä laatikossa. Postikulut pakkauksineen 9,90€! Mitenköhän on, saisiko tennarisukat litistettyä tavalliseen kirjeeseen?



Turkoosit tennarit

Koko n. 38
Langat: Novita Seitsemän Veljestä
Puikot nro 4, virkkuukoukut 3 ja 3,5

Ilahduin tilaajan värivalinnasta kovasti paljon, sillä turkoosi on lempivärejäni. Näitä tennareita tehdessäni tajusin miksi aiemmissa pareissa kärkiosasta tuli ruman viisto. Tiukkaa käsialaa on tästä asiasta syyttäminen. Pohjan reunakerroksia virkatessani reuna kiristyi etuosasta liikaa, jolloin se ommellessa nousi liikaa sukan kärjen päälle. Nyt lisäsin reilusti silmukoita reunan ekalla kerroksella varsinkin kärjen kohdalle ja lopputulos on parempi. 

Lähetin nämä tennarit suuressa kirjekuoressa ja harmitti kyllä liiskata sukat pieneen tilaan, varsinkin kun tiesin ettei lähetys kuitenkaan mene kirjeenä eteenpäin. No, sainpahan hyödyntää Postin joulupakettitarjousta.


Tennarit äidille ja tyttärelle



Koot: n. 22 ja 39
Langat: Adelia Zena (oranssi) ja Novita Seitsemän Veljestä, lisäksi jokin ohut valkoinen akryylilanka lapsen sukkien nauhoissa
Puikot nro 3 ja 4 , virkkuukoukut 3 ja 3,5

Pomoni tilasi tennarisukat lahjaksi tyttärelleen ja tyttärentyttärelleen. Ideana oli tehdä yhteensopivat sukat. Pehmoinen ja inspiroivan värinen lanka suorastaan kiljui päästä puikoille. Lapsen sukkien pohjan kanssa oli vähän säätämistä, mutta oikea silmukkamäärä löytyi kokeilemalla kuitenkin.

Koska olen katsellut määrättömästi kuvia erilaisista tennarisukista, väitän tunnistavani sellaiset jo kaukaa. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä heti huomaa näitä tekeleitä langasta tehdyiksi. Eräs herra nimittäin kommentoi etäämpää pikkutennarin nähtyään "Kato, talvilenkkari!" 




Vauvan tennarit SaiPan väreissä



Koko vastasyntyneen, pohjan pituus n. 10cm
Langat: Schachenmayr Bravo (keltainen) ja Novita Seitsemän Veljestä
Puikot: 3 ja 4, virkkuukoukut 3 ja 3,5

Tilauksena vastasyntyneelle sopivat tennarit ja väritoiveena SaiPa. Langat löytyivät sattumalta kotoa eikä tarvinnut edes kaivatua kovin syvälle jämälankakasoihin. Koon arvioiminen olikin sitten hankalampaa. Eihän minulla ollut juuri mitään käsitystä vauvojen jalkojen koosta. Suoritin erittäin tieteellisin menetelmin tiedonkeruuta eräillä keskustelupalstoilla ja analysoin objektiivisesti - eli laskin karkean keskiarvon löytämistäni numeroista. Tuloksen johdosta päätin tehdä noin 10 sentin mittaisen pohjan.

Nämä ovat pienimmät tekemäni tennarit ja sorminäppäryys oli todella koetuksella! Ennen kokoamisvaihetta homma vielä sujui, mutta sitten... Miniatyyrikokoisten osien ompeleminen jättiläisen sormilla oli hidasta ja hankalaa. Tennarisukkien teossa ompeleminen on aina se vaihe kun jupisen "Ei enää ikinä!" luvattoman usein, eikä tämä kerta ollut poikkeus.




Valmiiksi tulivat vauvatennaritkin. Toivottavasti eivät ole liian pienet tai niin suuret että sopivat pikkuherran jalkaan vasta ensi kesän helteillä.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suurkiitokset kommentistasi! :)