Orkidealapaset

Koko: naiselle

Langat: Novita 7 veljestä ja jämiä joistain muista langoista

Puikot nro 4, koukku nro 3

Koska alkuvuosi vierähti tilaustennareiden parissa ja niissä ei ole hirveän paljon tilaa omille sävellyksille, halusin tehdä välillä jotain luovempaa. Olin nähnyt kuvan orvokkilapasista jossain ja niistä innostuneena ajattelin tehdä virkatuilla kukilla koristellut tumput. Yöllä ennen nukkumaan käymistä on melkeinpä paras hetki suunnitella uusia töitä ja lähes joka yö selailenkin puhelimella netissä esimerkiksi kirjoneulemalleja, pitsikuvioita ja väriyhdistelmiä. Parikin yöllistä hetkeä kului siihen, että valitsin virkatuista kukista juuri orkidean. Katselin myös paljon oikeiden orkideojen kuvia ja valitsin hartaasti värejä jämälangoistani. Tuloshan sitten on, hmm, melkoisen hempeä!

Lapasten varsiin kokeilin jotain uutta, malli tällaiseen kaksiväriseen palmikkopintaan on Novitan 2014 ilmestyneessä Lapaslehdessä. Neulos ei juurikaan jousta ja pysyy hyvin muodossaan, joten on mielestäni mukava varsi lapaseen tai käsineeseen, oikeilla silmukkamäärillä tietysti. Varressa on 48 silmukkaa, paksumpaan käteen tarvittaisiin enemmän. 

Varsista eteenpäin lapaset on neulottu sileällä neuleella. Kokeilin ensimmäistä kertaa intialaista peukalokiilaa ja ihastuin. Kiila on helppo ja siisti tehdä ja istuu käteen erinomaisesti. Vähän hassulta näytti ensin, mutta tämän jälkeen aion käyttää tätä kaikissa lapasissa, joihin se vain mallin puolesta sopii.

Orkidean virkkaaminen ei ollut aivan yksinkertaista. Löysin kyllä paljonkin kuvia virkatuista orkideoista, mutten hyvää ohjetta, varsinkaan villalangalle sopivaa. Lopulta päädyin käyttämään apuna MaryJ Handmaden videota, jonka löysin Ravelrysta. Katsoin ensimmäisen videon ja sovelsin sitten ohjetta. Videolla käytetään ohutta lankaa, 7 veljestä on siihen nähden jotakuinkin köyden paksuista! Köyttä, josta tuli melkein peltiä kolmosen koukulla virkatessa. Virkkasin kukan neljässä osassa; alimmaisena on kolmilehtinen kappale, päällä kaksi erikseen tehtyä terälehteä ja päällimmäisenä kukan keskusta. Lopuksi kursin osat yhteen. Orkidean varsi on virkattu ketjusilmukoilla lapasen läpi ja lehdet virkattu omasta päästä. Kiinnitin kukan ja lehdet lapaseen ennen kärkikavennuksen neulomista. En enää näe lapasissa orkideaa, vaan erilliset osat. No, kai se kukalta näyttää ainakin.

Värin ja paksun kukan takia valmiit lapaset ovat kaikkea muuta kuin käytännölliset, mutta se nyt ei tarkoituksena ollutkaan. Saapa nähdä, kenelle lapaset päätyvät, omaan makuuni ne ovat varmaan turhan hempeät.

Alimmassa kuvassa äiti poseeraa papukaijansa kanssa lapaset kädessä.

Pöllö-säärystimet

Koko naisen, pituus n. 25 cm suoraksi vedettynä.

Lanka: Novita 7 veljestä, lisäksi valkoisen, vihreän ja oranssin jämiä pöllöihin

Puikot nro 4, koukku 3

Äiti pyysi tekemään itselleen säärystimet sisäkäyttöön. Olin juuri lankahimossani ostanut kerän 7 veljestä, kyseessä oli Viidakko-sarjan uusi sävy, Papukaija. Päätimme että tehdään sitten oikein värikkäät säärystimet.

Olen jo pitkään halunnut kokeilla erilaisia ruttumalleja ja tässä olikin loistava tilaisuus kokeilla yhtä niistä. Valitsin malliksi Wellenmusterin, aaltoilevan kuvion, jonka ansiosta säärystimen varsi menee sopivasti kurttuun. Voi siis oman maun mukaan päättää tai arpoa, pitääkö varsia suoriksi vedettyinä vai ei.

Tässä Wellenmusterin ohje, jonka olen töhertänyt muistiin netistä:

Malli on kuudella jaollinen.

1.-3. krs: 3 oikein, 3 nurin

4.-6. krs: kaikki oikein

7.-9. krs: 3 nurin, 3 oikein

10.-12. krs: kaikki nurin

Viidakko-langan kuviointi riippuu suuresti silmukkamäärästä, puikoista ja käsialasta. Tällä silmukkamäärällä ja puikkokoolla värit näköjään asettuivat läiskiksi ruttuosassa ja tasaisemmin resorissa. Resorissa on 60 silmukkaa ja rutussa 66. Koska pidän kirkkaista väreistä, miellyttää tulos melko paljon. Mietin kyllä, että miltähän näyttäisi, kun yhdistäisi tähän lankaan vielä keltaisen...

Koska halusin vielä koristella säärystimet jotenkin (ja koska pidän pöllöistä, myönnetään!), päätin virkata varsiin pienet pöllöt. Koska näin kirjavaan pintaan ei kovin moni väri sovi, päädyin valkoiseen. Lopputuloksesta voidaan olla montaa mieltä. Minusta tuo melkeinalbinopöllerö tuijottaa aika valjun näköisenä, eikä välttämättä sovi työhön yhtään. No, tehty mikä tehty...

Tennarisukkia

Loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta 2016 vierähti viikko jos toinenkin tennarisukkien parissa ja tässä niistä vähän koostetta. Kaikki sukat on tehty Rea Järvenpään Reaverse-ohjetta soveltaen. Ohjeen saa hankittua esimerkiksi Ravelrysta.

Suomi-tennarit

Koko n. 44

Lanka: Novita 7 veljestä

Puikot nro 4, koukut 3 ja 4

Sopivasti itsenäisyyspäivänä valmistui tämä Suomi-aiheinen pari. Kehittelin parin joululahjaksi henkilölle, jolle edellisenä vuonna annoin lahjaksi SaiPan väreissä olevat sukat. En ole aiemmin tehnyt miesten tennarisukkia ja sukka vaikutti valmiina aivan valtavalta. Lisäksi töpeksin vähän pohjan reunan kanssa ja siitä tuli aavistuksen korkeampi kuin olisi tarpeellista. Sukat ovat kuitenkin sopivat, kuten kuvasta näkyy. Varsissa on koristeena Suomen liput, jotka tein silmukoita jäljentämällä.

Kolmen parin tilaus

Koot (kuvassa vasemmalta oikealle) 41, 40 ja 37

Langat: Novita 7 veljestä ja Novita Isoveli

Puikot nro 4 ja 5, koukut 3, 3,5 ja 4

Kun joululahjat oli saatu pakettiin, oli jälleen aika ahkeroida tilaustennareita. Tilauksena oli kolme paria; lapselle mustat kokoa 37, naiselle turkoosit kokoa 40 ja miehelle mustat kokoa 41. Tein lapsen pariin sukkaosuuden Isoveli-langasta ja hyvin sopii sekin tennarimateriaaliksi. Mustaa on tosi tylsä neuloa, mutta sopiihan se hyvin tällaiseen sukkaan. Tekemistäni yksivärisistä tennarisukista turkoosi on toistaiseksi aivan ehdoton suosikkini. Kokeilen tennarisukkiin erilaisia koristeita ja alla on näkyvissä otos näiden kolmen parin kohdalle osuineista kokeiluista.

Nämä kolme paria muuttivat omistajaperheeseensä eilen ja kuulemma sukat sopivat hyvin ja ovat oikein pidettyjä. Se on  aina palkitsevaa kuulla! Eri kokoihin joutuu aina vähän hakemaan sopivaa pohjaa koukkuja ja kerrosten määrää vaihtelemalla, mutta onneksi vähitellen alkaa olla koossa melko hyvät muistiinpanot eri kokoihin tarvittavista tempuista.

Maatuskatyyny

Korkeus n. 50cm

Tästä ei ristipistotyö helpommaksi muutu. Olen tehnyt ennenkin tällaisia valmiiksi painettuja töitä ja ne ovat mukavaa ja rentouttavaa puuhaamista. Tikkasin tätä muiden joululahjatöiden lomassa. Pakkauksen ostin syksyllä Pietarista, koska pidän maatuskoista ja värit melkein hyppäsivät silmille erään askarteluliikkeen hyllyltä. Turha kai mainitakaan että Pietarissa muun muassa kirjontatöiden valikoima on paljon monipuolisempi kuin Suomessa ja hinnat edullisempia.

Tämä pakkaus oli Collection D´Artin "Baba Iris". Pakkaukseen kuului painettu kirjontakangas, langat ja neula. Kun työ oli valmiiksi kirjottu, ostin mustan tyynyliinan ja leikkasin siitä toisen puolen taustakankaaksi. Askarteluvanua piti hakea oikein naapurikaupungista saakka. Ihan siitä ilosta, että vanua vihdoin löytyi, täytin maatuskan hyvinkin pulleaksi.

Maatuskatyyny meni äidille joululahjaksi ja taitaa nyt asustaa sohvan selkänojan päällä. Tahtoisi epäilemättä kaverikseen pikkumaatuskoja...

Joulukortit

Langat: Nako Moonlight, Red Heart Soft, Novita Säde, Novita Hile ja muutamia tuntemattomia jämiä.

Nyt ovat kaikki tämän vuoden joulukortit oletettavasti löytäneet perille. Teen yleensä joulukortit itse ja jos en tee, en lähetä kortteja ollenkaan. Tänä vuonna päätin virkata talvisia kuvioita ja käyttää niitä korteissa. Löysin jämälangoistani sopivia, kiiltäviä laatuja tähän projektiin. Erilaisista langoista ja niiden yhdistelmistä sai kivoja tähtiä ja lumihiutaleita aikaiseksi.

Kokeilin ensimmäistä kertaa tärkkäämistä, sillä ajattelin kuvioiden siten oikenevan ja pysyvän kauniimmin muodossaan. Keittelin vettä, liuotin veteen sokeria ja kylvetin kuviot seoksessa. Kiinnitin tekeleet nuppineuloilla entisen tuolin istuinosaan. Vuorokautta myöhemmin askartelin kortit, vaikka kuviot eivät olleet kovettuneet, eivätkä liimaantuneet kunnolla kartonkiin. Onneksi tarvitsin vain kahdeksan korttia!

Paria viikkoa myöhemmin näin yhden korteista vastaanottajallaan ja totesin kuvioiden kovettuneen hyvin. Opinpahan siis sen, että ainakin sokerilla tärkätessä kuivumiseen ja kovettumiseen täytyy varata aikaa enemmän kuin yksi vuorokausi. Opin toki myös tiskaamaan sokerista tahmeita nuppineuloja! Sokerilla operoiminen on sen verran sotkuista puuhaa, että seuraavalla kerralla kun tekee mieli tärkätä jotain, kokeilen liimaa!

Jos ei ota huomioon sokeritahroja ja hankaluuksia liimaamisessa, olen kortteihin melko tyytyväinen.  Luulenpa muuten että voisin jatkojalostaa näitä kuvioita esimerkiksi kuusenkoristeita väsäämällä.

Jägermeister-sukat

Koko n. 46

Puikot nro 3

Langat: vihreä: Gjestal Dis

valkoinen: Novita 7 veljestä, Regia Active

oranssi: Novita Nalle

vaaleanruskea: 7 veljestä, Regia Active

tummanruskea: Nalle

musta: 7 veljestä

vaaleanvihreä: 7 veljestä

Veljeni kysyi kesällä, onnistuisinko tekemään Jägermeister-kuvioiset sukat. Tiesin että kuvio on niin yksityiskohtainen ja iso, että se mahtuisi kunnolla vain villapaitaan. Päätin kuitenkin yrittää. Ensimmäisenä käännyin tietysti kaikkitietävän Googlen puoleen ja tiedustelin, löytyisikö jonkun muun Jägermeister-tekeleistä otoksia. Ei löytynyt yhtiäkään sukkia eikä paljon muutakaan. Loppujen lopuksi hyödyllisin löydös oli kuva virkatusta Jägermeister-pullosta. Piirtäessäni itselleni kirjoneuletta varten kuviota etiketistä, otin mallia virkatussa pullossa käytetystä yksinkertaistetusta kuviosta. 

Kuvittelin siis tekeväni kuvion kirjoneuleena. Tätä silmällä pitäen käytin muutaman tunnin aikaa pelkästään netin lankakaupoissa seikkaillen. Lopulta löysin kaikki tarvitsemani värit suunnilleen saman paksuisina. Lankalaatikko taisi saapua minulle heinäkuussa - ja marinoitui sen jälkeen lattialla muutaman kuukauden.

Kypsyteltyäni ajatusta sukista, totesin etten osaa tehdä sukkia kirjoneuleena, pahimmillaan samaan aikaan olisi ollut käytössä neljä tai viisi lankaa samalla kerroksella. Opettelin jäljentämään silmukoita mallitilkun avulla eikä jäljentäminen ollutkaan kovin hankalaa. Kun olin piirtänyt etiketin kuvion valmiiksi ties kuinka monetta kertaa, aloitin vihreän sukan. Neuloin sileän varren ja aloin sitten jäljentää siihen kuviota. Todella hidasta ja hankalaa puuhaa! Kuviota tehdessä tuli katsottua kokonaisuudessaan viime talvena tallentamani Ville Haapasalon Kaukasia 30 päivässä, sekä tuntikausia muita ohjelmia. Kuvion tekemiseen meni siis aikaa aivan tuhottomasti ja totesin etten tee toista sukkaa samalla tavoin. Silmukoita jäljentäessä olisi selvästikin parempi käyttää pohjalankaa paksumpia lankoja, joten kaivelin työn edetessä varastoistani sopivia jämiä.

Jägermeister-tekstiä oli mahdoton saada mahtumaan pieneen tilaan ja päädyinkin silmukoimaan vain sanan "Jäksy", sillä niinhän tätä kitkerää juomaa usein kutsutaan. Silmukoiden jäljentäminen ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin mallitilkun kanssa tuntui ja työn jäljestä sen ikävä kyllä huomaa. Vihreän sukan varsi on todella jäykkä, enkä usko sen tuntuvan mukavalta jalassa. Viimeiseksi neuloin sukan terän valmiiksi.

Päätin tehdä vihreälle sukalle pariksi oranssin ja silmukoita jäljentäen taikoa siihen oikeanlaisen Jägermeister-tekstin. Löysin jälleen itseni tuijottelemasta Jäksy-pulloa ja piirtämästä noita koukeroisia kirjaimia. Harvemmin on viinapullo näin tärkeässä roolissa käsitöitä tehdessäni... Tein tähänkin sukkaan ensin varren ja siihen tekstin, sitten vasta terän. Halusin tietysti tehdä sukkien varsista yhtä pitkät, joten tekstin piti mahtua pienehköön tilaan. Kuten kuvasta näkyy, ovat kirjaimet osin aivan liian lähellä toisiaan ja teksti puuroinen. Aion kyllä ehdottomasti hyödyntää silmukoiden jäljentämistä muissakin töissä, mutta harjoitustahan se vaatii.

Näistä tuli todelliset tuhannen virheen eriparisukat. Jos tekisin samanlaiset sukat uudelleen, muuttaisin monta asiaa. No, onpahan kokeiltu. En muista että olisin mihinkään muihin sukkiin käyttänyt näin paljon aikaa. 

Valmiit sukat menivät veljelleni synttärilahjaksi muutama päivä sitten. Lahjaan kuului tietysti pullo Jäksyä ja kyseisen nesteen nauttimiseen tarkoitettu lasinen astia. Kun kysyin veljeltä kesällä, olisiko tällaisten sukkien tarkoitus olla jalassa pidettävät, vastaus oli "Jos niistä tulee sen näköset et niitä kehtaa käyttää... Ja jos niistä iha helvetin hienot tulee ni pitää laittaa seinälle..." Itse tuskin kelpuuttaisin näitä kumpaankaan tarkoitukseen.

Kirjoneulesukat hyväntekeväisyyteen

Koko n. 38

Langat: Novitan Pirta, Tivoli ja Seitsemän Veljestä

Puikot nro 4

Tarinoinpahan vähän näistä sukista, vaikkeivät olekaan ihan vastikään valmistuneet. Opettelin viime talvena neulomaan kirjoneuletta ja nämä ovat toiset kirjoneulesukkani. Käytin näihin jämälankoja ja mallikuvio on sovellettu erilaisista netistä löytämistäni kuvista. Näistä piti tulla harjoitustöpeksintäsukat, jotka pidän itse, mutta tulos olikin parempi kuin odotin. Muutaman kuukauden sukat viruivat valmiiden töiden laatikossa, ennen kuin käyttöä löytyi. Olen usein ajatellut että voisin lahjoittaa töitäni hyväntekeväisyyteen, mutta jotenkin se on aina jäänyt. Kenties olen odottanut kohdetta, joka tuntuisi juuri oikealta.

Eräänä iltana viime kuussa näin Facebookin Voihan Villasukka! -ryhmässä jaetun KKY:n kaupan mainoksen. KKY, eli Kodittomien koirien ystävät, aikoi järjestää villasukkahuutokaupan. Kodittomien koirien ystävät ry on vuonna 2007 perustettu, Romaniassa toimiva eläinsuojeluyhdistys.

”Haluatko vaikuttaa konkreettisesti siihen, että Romanian koirille turvataan talvellakin riittävän hyvät oltavat Save the Dogsin ja Mihaela Baisanin tarhoilla? Nyt voit tehdä sen käsitöillä! Kodittomien koirien ystävät etsii villasukkien tekijöitä - niitä joilla pysyy langat puikoissa ja puikot hyppysissä.

Lähetä meille villainen luomuksesi ja KKY laittaa pystyyn huutokaupan Facebook-sivuillaan. Lähetä meille yksityisviesti Facebookin kautta ja saat postiosoitteen, johon villasukat voi lähettää. Yhdistys kuvaa tuotteen ja tekee villasukista talven lämmittävimmän villasukkahuutokauppa-albumin. Kuvan yhteyteen kirjoitetaan myös lahjoittajan nimi.

Huutokauppa käynnistetään heti, kun kokoon on saatu kymmenen villasukkaparia. Jos kampanja pystytään toteuttamaan, se starttaa nimellä "Villasukilla parempi talvi Romanian koirille".

 Eläinten ystävänä tämä kohde tuntui minusta juuri oikealta ja päätin heti lahjoittaa jotain. Valitsin muutamien valmiiden sukkien joukosta nämä sukat. Askartelin mukaan vielä pienen koirahahmon, johon kirjoitin sukkien kokotiedot, pesuohjeet ym.

Huutokauppa järjestettiin KKY:n Facebook-sivuilla ja hienoja kaupattavia tuotteita kertyi noin sata, erikokoisista villasukista pipoihin, säärystimiin ja lasten neuleisiin. Todella hienoa! Huutokauppa päättyi 6.12. Sukkani keräsivät 55 euroa! Olen summaan oikein tyytyväinen, en olisi mitenkään saanut sitä kasaan itsekseni myymällä. Toivottavasti KKY järjestää uuden huutokaupan vaikka jo heti keväällä. Sitä varten voisin neuloa eläinaiheisia töitä. Toivottavasti ilmaantuu lisääkin eläimiin liittyviä tilaisuuksia, joissa voin hyödyntää käsityöharrastustani.

Toivottavasti sukat ovat saajalleen mieleiset ja lämmittävät hänen talveaan!